Hetki omaa aikaa

Tämän hetken suosikkini <3

Ajattelin tänään kirjoitella hiukan siitä, mitä yleensä teen kun minulla on hetki ihan omaa aikaa. Näitä hetkiä on aina ajoittain siellä täällä tunnin tai pari. Yleensä ajoittuvat ilta-aikaan kun Hilla on jo nukkumassa ja Heikkillä on omia menojaan. Tällöin ei pysty luonnollisesti tekemään mitään suurta ääntä pitävää enkä voi poistua kotoa. Tällöin käytän ajan rentoutumiseen. Saatan vain istua sohvalla ja tuijottaa televisiota viltin alla, teemuki toisessa kädessä. Myös tietokoneelle jää tällöin aikaa, joten käytän näitä aikoja myös koulutehtäviin sekä muuten vain netissä seikkalemiseen. Luen muiden blogeja, toisinaan muistan ja jaksan kirjoittaa omaani. Lisäksi olen selaillut erilaisia sivuja ja etsinyt hääideoita. Toisinaan pyörin nettikaupoissa katsomassa aletuotteita tai tori.fi:ssä etsimässä jotain sillä hetkelle tarvitsemaani asiaa. Jos kodissa näyttää jälleen siltä, kuin siellä olisi pommi räjähtänyt, luultavasti yritän hieman siistiä paikkoja mahdollisuuksien mukaan.

Päivin olen kotona harvemmin yksin. Joskus kun mies ja tytär lähtevät kyläilemään tai ulos leikkimään. Yleensä näihin aikoihin minun on pakko lukea tenttiin tai tehdä joku koulutehtävä pois alta. Toisinaan aikaa jää muullekkin. En useinkaan malta antaa itselleni aikaa rauhoittumiseen, vaan ensin pitää puunata kotia siistimmäksi. Niin kävi tänäänkin. Hilla ja mies ovat kyläilemässä, joten minä tartuin ensimmäisenä imuriin. Hilla pelkää edelleen imuria ja isoja ääniä, joten mielestäni on helpoin hoitaa se alta silloin kun hän ei ole kotona. Myös muita isoja ääni, kuten blenderiä, Hilla pelkää. Siis teinpä iltapalaksi itselleni kesällä pakastamistani marjoista ja rahkasta sekoituksen. Nam! Laitoin seoksen pakkaseen odottamaan iltaan. Eli se meenee sohvalla loikoillesta jäätelöstä :p

Näkymä olohuoneesta parvekkeelle.  

Toisinaan yksin ollessani reenailen, joko jumppaan, venyttelen tai kahvakuulailen. Minusta ei ole mukava reenata silloin kun muut ovat kotona. Yksin ollessani saan kuunnella rauhassa musiikkia eikä minun tarvitse välittää muista. Hilla ei pyöri jaloissa, eikä Heikki kommentoi reeniäni. Reenin jälkeen on mukava käydä rauhassa suihkussa :) Käyn toki välillä kuntosalillakin ja siellä olen jo tottunut muihin ihmisiin. Aluksi hiukan ahdisti, että muut tuijottavat, mutta nykyisin se on ihan ok.

Reenistä kun on puhe, niin täytyy vielä mainita se tälle vuodelle tekemäni uuden vuoden lupaus. Lupasin laihduttaa 12kg tämän vuoden aikan. Alkuun lähti helposti muutama kilo ja välillä taas on tullut taukoa painon putoamiseen. En ole mitään älytöntä laihdutusurakkaa tai stressiä asian suhteen ottanut, mutta hiljalleen olen päässyt lähemmäs tavoitettani! Jäljellä olisi vielä pari kiloa. Ei huonisti ollenkaan! Tällä hetkellä painoa on jo alle  sen mitä painoin ennen Hillaa. Alan olla melko tyytyväinen, kunhan vielä kiinteytystä tulisi :)

Värejä

Aivan ihania nuo syksyisen luonnon värit. Tekisi kovasti mieli lähteä rauhassa kävelemään ja kuvailemaan luontoa. Hillan kanssa on hankala liikkua kameran kanssa, kun jatkuvasti täytyy vahtia mihin neiti on menossa. Vaunuillessakaan ei saa pysähtyä hetkeksi, muuten neiti haluaa itse kävelemään. Ja itse työntämään vaunuja. Muutaman kerran ollaan lähetty Heikin kanssa reippaalle kävelylle, eikä siitä tietenkään ole mitään tullut ku neiti haluaa kävellä puolet matkasta. Toisaalta pienen reippailun jälkeen maistuu hyvin uni ja neiti hyytyy ennätysajassa! 

 Välillä Hilla hermostuu, kun äiti yrittää ohjailla vainuja suoraan tai kun vaunuissa ei saa hyppiä kyytin ja takaisin. Paras tapa osoittaa mieltä on tietysti makoilla keskellä tietä. :D

Hilla pitää edelleen kiikkumisesta ja liukumäen laskemisesta. Mäkeen Hilla osaa jo ihan itse laskea. Portaatkin kiivetään pystypäin. Kiikussa Hilla haluaa iiiisot vauhdit. Välillä pitää kokeilla jo isojen tyttöjen keinua. 

Hiekkakakkujen teko on tarkkaa puuhaa! Täytyy ensin tutustua, millaista hiekka on ja sitten siitä voi tehdä kakkuja. Nämä kuvat olivat viikonlopun ulkoreissultamme. Täytyy joku päivä yrittää ehtiä valoisan aikaan kameran kanssa ihan rauhassa ulos. Uuden kameran opettelua on vielä paljon. Jonkin verran sitä on oppinut käyttämään, mutta haluaisin jonkun kurssin tai opstuksen, jotta onnistuisin paremmin hyödyntämään kameran ominaisuuksia. Jospa joulun jälkeen jäisi aikaa ja rahaa enemmän harrastuksille! Siihen asti harrastelen sen mitä milloinkin ehdin, pystyn ja jaksan. Värikästä syksyä!

Syksy

Hilla ja koira

Irvistys!

Ihanaa kun alkaa olla syksy. Aamuisin on hiukan koleaa, mutta on ihana nähdä auringon nousu huurteisessa aamussa. Pyöräilessä herää kunnolla, muttei varsinaisesti palele. Lehdet alkavat hiljalleen kellertää ja tippua alas. Nurmikko on vielä vihreää ja muutamia kukkia vielä kukkii. Iltaisin voi katsella auringon laskua omalta parvekkeelta ja laittaa muutaman kynttilän lyhtyihin palamaan. Ihanan tunnelmallista! Joinain päivinä on vielä melko lämmintäkin. Viime viikonloppuna täällä oli parisen kymmentä astetta lämmintä. Tämä toki tuottaa joka vuotiset ongelmat esiin taas. Varsinkin kun Hillalle pukee aamuisin paljon vaatetta ja kotiin päin lähtiessä on vähemmän. Välillä tuntuu, että kaikki lämpivät vaatteet jäävät tarhaan..

Syksyisin meillä on melko monet juhlat. Minulla on elokuun puolessa välissä ja Heikillä on elokuun lopulla. Hillalla taas on puoli vuotiset syyskyyn alussa. Tänään Hilla on siis tasan 1,5 vuotta. Iso tyttö! Äidin ihana kullan muru <3 Pieni kasvaa ihan kohisten äidin ja isän silmissä. Itsehän en tietenkään ole vanhentunut päivääkään! :D

Synttärisankari

<3

Syksy merkitsee meille myös koulun / opintojen jatkumista. Kesällä olimme osan aikaa kotona yhdessä ja taas toisen puolikkaan minä olin töissä. Nyt minulla on menossa viimeinen harjoittelujaksoni, toivon mukaan ainakin. Kaksi täyttä viikkoa on vasta takana ja en edes halua laskea, kuinka monta olisi vielä urakoitavana. Toisaalta tieto siitä, että nämä ovat viimeiset harjoitteluni, motivoivat kummasti jaksamaan! Sinillä eteen päin. Lisäksi iltaisin työllistävät viimeiset koulutehtävät, opinnäytetyö ja muut menot. Olen yrittänyt aloittaa taas salilla käymisen. Helponta on jos suoraan harjoittelusta suuntaan En kanssa salille, niin saa loppu illan olla rauhassa kotona. Muutamana iltana on tullut käytyä kävelyllä tai reenattua kotona.

Sitten tämän kaiken lisäksi on se hääkuumeilu :D Sitäkin pitäisi jossain vaiheessa ehtiä tekemään, tai haluaisi ehtiä! Mikään kiirehän tässä ei todellakaan ole, mutta intoa ja fiilistä löytyis suunnittelluun ja toteuttamiseen. Olen jo monta asiaa ehtinyt miettiä.. Kutsukorteissa ei ole mitään muuta epäselvää kuin teksti. Paikat on mietitty, samoin osa koristeista. Yhdenlainen menun suunnitelmakin on mietittynä. Eli kaikenlaista jo!

Älä puhu äiti

Syyskiireitä siis täällä päin. Uskon, että kiireet helpottavat vasta tämän vuoden lopulla. Sillon minun pitäisi olla valmistunut ja ehkä jo töissäkin. Nykyisen opiskelujen ohjelle tekeväni työn voisin jättään neljän vuoden jälkeen. Eikä koulutehtävätkään enää vie vapaa-aikaani. Siitä on hyvä haaveilla! Nyt iltapalaa ja unia katsomaan :)

:))