Hilla

Hilloja <3

Tällä kertaa en kirjoita tyttärestämme, vaan nuista ihanan keltaoransseista suon marjoista. Nam! Kävin tänään poimimmassa hilloja Heikin äidin ja tämän miehen kanssa. Heikki ei jaksanu lähteä mukaan, hän halusi mielummin lähteä katsomaan serkkunsa jenkkifutis peliä. Niinpä Hilla meni minun äidilleni ja minä lähdin Hillaan.

Töissä olen parin viikon ajan kuullut hilla huhuja ja iskipä minuunkiin hillakuume. Osa on sanonut, että Ranualta löytyy, Kuivanimeltä tai Oijärveltä. Jossain kuulemma ihan oranssina mattona näkyy suolla. Me suunnistimme Kuivaniemelle päin. Siellä ei todellakaan mattona ollut hilloja nähtävillä, poimioita sen sijaan oli melko monta. Hilloja oli siellä täällä yksittäi ja välillä mättäittäissä. Avosuolla ei niinkään ollut yhtään, mutta suon reunassa ja metsän laitamilla muutamia. Usemman tunnin ajan niitä kyykimme ja saimme kolmestaan ehkä reilun sangollisen. 

kurkistut ämpäriin

7,5 km kävelimme hillareissun aikana (Sports Tracker tiesi kertoa!). Olihan se raskasta puuhaa. Joko oli niin korkeasti varpuja ja risuja, että piti nostella ylös jalkoja tai sitten vetinen suo, josta sai jalkaansa ylös kiskoa. Kyykkiä sai melkein jokaisen hillan yksittäin, joten liikunnastahan tuo kävi. Takaisin autolle palatessa maistui kannon nokassa kahvi ja eväsleipä :)

Kotona laitoin suurimman osan hilloista pakkaseen talvea odottamaan. Kiisseliä tein nyt syötäväksi, nam. Olen viimeksi tainnut kiisseliä tehdä yläasteen kotitaloustunnilla. Olin kyllä erittäin tyytyväinen kiisseliin, oli todella hyvää. Vaikka itse sanonkin. Ajattelin huomenna keitellä vielä vähän hilloa. Saa nähdä miten se onnistuu. En ole koskaan itse tehnyt hilloa, mutta melko luottavaisin mielin aioin kokeilla. 

Hillakiisseliä

Pitipä tänään hakea kaupasta vielä leipäjuustoakin hillojen kanssa syötäväksi. Saadaan Heikin kanssa illasta herkutella ja katsoa koneelta doctor whota. Laatuaikaa <3

Ensi viikolla minulla on töitä vain perjantaina. Ajattelimme lähteä seuraavaksi mustikoita poimimaan mökille. Mansikoita meillä on ostettu 15kg yhteensä, niistä ainakin 5kg taitaa löytyä meiltä pakkasesta. Jospa näillä kohta pärjäis! :)

Luopumisen tuska

Hillalla iski pitkästä aikaa flunssa viime viikon lopulla. Aluksi räkää vaan valu ja valu, ihan ku joku ois avannu hanan eikä loppua näy. Nyt on pikkuisen helpottanut nenän vuotaminen. Tosin räkä on nyt paksumpaa ja nenä on tukossa herkemmin. Makoilu ja nukkuminen on hankalaa, etenkin kun Hilla yrittää samaan aikaan syödä tuttia. Hermothan siinä menee!

Mietittiinkin tuossa viikonlopun aikana, olisko Hillan helpompi jos nukkuis kokonaan ilman tuttia jatkossa. Eipä siitö yrityksestä tullut mittään. Saatiin Hilla nukahtamaan vasta lähempänä kahtatoista ja lohduton itku alkoi taas puolen tunnin päästä. Ehkä tutin luopumisen aika ei ole vielä. Varsinkaan kun neiti on hiukan kipeäkin ja vaatii enemmän lohdutusta sen vuoksi.

Hilla on vasta 1v 4kk joten tässä on aikaa vielä. Ei tilanne ole paha. Hilla ei kuitenkaan päivisin syö ollenkaan tuttia, ainoastaan nukkuessa. Edes lohdukkeeksi ei päivisin olla annettu ja se on toiminut erittäin hyvin. Jospa muutaman kuukauden päästä yritetään uudemman kerran. :) Tuttipullolle olemme tosiaan sanoneet hyvästit jo muutama kuukausi sitten. Katsotaan milloin tuttia ei enää tarvita..

Sadepäiviä

Kukkuu!

Tälle ja viime viikolle on osunut luvattoman paljon sadetta. Hillan kanssa on vaikea keksiä tekemistä riittävästi. Hilla kun tykkää niin kovasti olla ulkona. Aina kun sade on tauonnut, on pitänyt lähteä nauttimaan ulkoilusta. Tänäänkin aamupäivästä suuntasimme pihalle kiikkumaan ja hiekkalaatikolle leikkimään. Onneksi kävimme, sillä nyt tulee taas taivaan täydeltä vettä.

Hilla kantaa mopoa.
Vahva tyttö!

Kuukaa.

Viime viikolla meillä oli kiirettä. Huhhuh! Nyt ehtii huokaista hiukan. Viikonloppuna oli kahden hyvän ystäväni häät. Näissä oma roolini oli toimia kaasona. Vuoden verran kaikenlaisia järjestelyä olemme tehneet niitä varten, mutta perinteisesti paljon tekemistä jäi viimeisellekkiin viikolle. Lisäksi oli omia hankintoja itselleni, Hillalle ja Heikille tehtävänä. Haipakkaa oli, mutta kaikki saatiin onneksi ajoissa valmiiksi. 

Matkalla kirkkoon 

Perjantai-iltana menimme kaasojen ja morsiammen kanssa hotelliin yöksi. Kävimme illalla syömässä ravintolassa kunnolla ja aamulla kävimme hotellilla uimassa, saunomassa, sekä ihanalla aamiaisella. Aamiainen oli valehtelematta parhain mitä olen syönyt. Suosittelen! Huoneen luovuttamisen jälkeen suuntasimme morsiammen vanhempien luokse valmistautumaan. Aika meni juuri sopivasti, kiirettä ei onneksi tullut ja olimme hyvin aikataulussa. Kirkolla jouduimme odottelemaan puolisen tuntia. Vihkiminen meni ihanasti, minulla muutama kyynel pääsi vierähtämään kun morsian asteli käytävää pitkin. Lopun ajan sain hillittyä itseni. 

:)

Jatkot olivat Hietasaaressa. Paikan olimme järjestelleet edelisiltana. Ruoka maisui hyvin kaikille, ihmiset viihtyivä ja ohjelmaa oli riittävästi. Kaikin puolin onnistuneet häät. Häävalssi oli aivan ihana, tunnelma oli romanttinen ja suloinen <3 Illasta tarjolla oli mm. karkkibuffet. Nam nam. Ihmiset viihtyivät hyvin, en itsekkään olisi lähteny jos olisin kyydin saanut myöhemmin. Toisaalta se oli kai hyvä hetki poistua juhlista nukkumaan.

Seuraavana päivänä oli nimittäin Heikin äidin synttärijuhlat, 50-vuotis. Juhlat olivat paljon pienemmät ja intiimimmät. Päivänsankari sai kruunun päähänsä tullessaan. Hänestä oli kerätty seinälle kuvia hänen elämäsä varrelta. Tarjolla oli ruokaa, kakkua ja naposteltavaa. Ohjelmassa oli mm. pientä kisailua ja tanssia bändin tahtiin. Mukavat juhlat nämäkin, ja onnistuneet!

Maanantaina oli karu paluu työhön. Ensin viikonloppu täynnä juhlia ja sitten maanantaina heti kahdeksaksi töihin! Onneksi näitä työpäiviä on harvassa kun olen pelkästään sijaisena. Seuraava työvuoroni on huomenna. Ensi viikko on jopa kokonaan töitä, rankkaa :D